Aivan liian harvoin pääsee meitien muorikoira "otsikoihin", joten eiköhän tuo ois jo aika antaa palstaa hällekin.


Rita on saanut "valtuudet" toimia kummikoirana, ja sitä "työtä" R myös rakastaa. Niin hyvin se tulee lasten kanssa juttuun ja toimeen. En sillä sano, etteikö nää muutkaan lauman hörökorvat lasten kanssa pärjää ja osaa olla. Rita vaan on porukan rauhallisin, osaa olla nätisti myös niiden ihan pientenkin lasten kanssa. Siispä kun ei meillä Ritan kanssa ole mitään yhteistä harrastus samanlailla kuin muiden kanssa, niin tämä on sitten se meidän yhteinen Juttu. Silloin se aika on omistettu kokonaan Ritalle, lapsille ja ystäville.

Eilen oli siis jälleen tämmöinen mukava päivä. Oltiin Ritan kanssa kahdestaan liikkeellä.
Onneksi on nämä tämän päivän puhelimet (ainakin suurin osa) varustettu ihan kelpo kameroilla, niin saapa jotain ikuistettua ilman varsinaista kameraakin.

Yhteisiä Juttuja...


 

Kaverille kanssa... Muumikarkit on POP!

*****

Koirat koulunpenkillä

Rinja on aloittanut treenaileen odottamista, malttamista ja rauhoittumista. Odottamista lähinnä niin kuin esteen takana. :) Tähän harjoitteluun tuon virtakinttaan apuna on hyväksi havaittu naksu, mutta nyt se meidän naksu on joutunut niin hyvään hukkapiiloon ettei sitä löydy mistään! Eli seuraavalla kaupunkireissulla suunta siis lemmikkitarvikeliikkeeseen, ja uuden hankintaan.
Hyvin malttaa Rinja jo liikkumatta vähän pidempiäkin aikoja odotella. Ehkä meillä on vielä toivoa, heh. Lisäksi on palauteltu mieliin vuoden takaisia oppeja Minnan kurssilta. Saapa nähä vaan, että alkaako neitikoiralla juoksu milloin. Karvat on ihan veke, ja kyläily reissulla Onni oli jo aika kiinnostunut...

Unto on reeninyt jääviä liikkeitä. Liikkeestä maahanmeno onnistuu, sehän se on onnistunut niin ku aina. Seisominen taas on se, missä saadaan kyllä treeniä vielä. Ei sekään muuten, mutta ite sais vaan luottoa enemmän tuohon liikkeeseen, ja uskoa siihen, että KYLLÄ se koira sinne seisomaan jää. Samoten kuin käsimerkkiin saan kiinnittää huomiota ja ennen kaikkea sen pois jättämiseen.
Luoksetulot on ollut sitä tuttua varmaa laatua, onhan se kokeissa napsinu siitä pisteitä 10 ja 9½.  Estehyppyäkin sillä oikealla kunnollisella esteellä pitäisi päästä taas pitkän tauon jälkeen harkkaamaan. Siellä kun meinaa tulla ennakoivaa istumista ja perusasentoa. Oman esteemme kans ollaan kyllä tätä treenitty, ja palkkausta suoraan seisomisesta. Vaikkakin viimeisimmässä kokeessahan koira vetästä tästä 9 pistettä, ja eipä ollut riemulla sen jälkeen rajoja! =D  Seuraamiset... nuo mitkä se kyllä kokeen ulkopuolella hanskaa vähintäänkin sen 9 arvoisesti... Olenkin päättänyt, että seuraavassa kokeessa jätän kaikki "hienostelut" pois, ts. varmasti katselen koiraan (enkä hienosti suoraan eteenpäin) ja käskyjä sanelee vähän tiuhempaan, eli saa käskyt kyllä aina liikkeelle lähdettäessä. Tähän astihan me ollaan otettu vaan, että liikkeen aloituksessa napsahtaa käsky ja liikenoupeuden muuttamisessa.
Myös noutokapulan pitoa ja luovuttamista ollaan jonkun kerran harjoiteltu. Kaikkea muuta kun kantaa ja noutaa paljon mielekkäämin kuin itse kapulaa. Mutta kyllä tämä tästä. :)

Eilen illalla iski muistiin vielä ens kuun Seinäjoen näyttelyn viimeinen ilmottautumisilta. Tulipa sitten naputeltua sinne ilmottautuminen yhden valiouroksen verran.