Käytiin eilen sitten menneitä muistelemassa ;) Seinäjoella, noo jos kuitenkin KV-näyttelyssä. Matkaan tuli lähdettyä kaikesta huolimatta. Perjantai päivä tuli juostua ja ravattua Lumijoen ja Limingan kunnantaloilla asioilla, ja hoideltua muita erinäisiä asioita. Ilta menikin varsin ”riemuisissa” tunnelmissa, tuli käytyä läpi varmaan koko tunneskaala niin iloa, surua, ärsyä, kuin hieman raivoakin. Joskus iltamyöhällä vielä laitoin Annelle viestiä, ettei me lähtä matkaan ollenkaan. Tovin puhumisen jälkeen Anne sai ”ympäri” puhuttua. ;D Nukuttu ei sinäyönä, hädin tuskin pari tuntia. Kellot soi kahen aikaan.

Aamu tuli jännättyä, ja notkuttua bortsukehän laidalla, pk colliekoiriakin siinä sivussa seurattua, seuraavaksi jossain corgikehän liepeillä, mutta schappe-kehää seuraten. Kärsin heikosta ja todella huonosta olosta. Niinpä jossain vaiheessa luotsasin Annen Unton narunpäähän. Cardien kehä oli tunnin arvioitua aikataulua myöhässä, joten odottelu tuntui toudella piiitkältä ja tuntui, että kylläpä niitä pemuja piisaa...

Kyllähän ne carditkin viimein koitti. En seurannut kuin valiourokset, jossa Unto ERI2, ja PU-kehässä osoitettiin nelospaikkaa. Unto temppuili jotain pöydällä (taas!). Tuon se hittosoikoon keksi toukokuussa siellä Rovaniemen näyttelyssä... [Ei koskaan ikinä milloinkaan oo tuo koira temppuillut ja venkuillut pöydällä, kun nyt valioluokassa em. ryhmiksessä... Siellä oli nääs ensinnäkin aivan liian pieni! ja liukas pöytä, kaiken tämän huipuksi oli tämä pöytä käännetty kehäsihteerin ja tuomarin pöytään kiinni, siinä sitä suoraa koiraa tuijotti paitsi tuomari niin myös kehäsihteerit! Tuomari tuli oma nenä kii koiran kuonoa tarkistaan hampaat ym. silmillä mielettömät pokat, pitkä tukka roikkuen silmillä. Ei sitten ollenkaan koiraystävällinen lähestymistapa saatika muutenkaan... No, ei tuosta sen enempää – ollutta ja mennyttä.] Tuon jälkeen on kuitenkin U alkanut venkuilla pöydällä. Niinpä en etes Annea hoksinut moisesta temppuilusta pöydällä varoitella ennakolta, kun ei ole kuulunut U:n tapoihin. Ihan hyvän Untomaisen arvostelun U kuitenkin sai. Tyytyväinen olen.

Jossain main kehien jälkeen tuli eräs tuomari siinä juttelemaan. Kysyi kuin Untolla meni. Kerroin arvostelusta, jossa oli mainintaa mm. vahvemman luuston tarpeesta. Tää tuomari kuitenkin sanoi, että jos tuohon kroppaan lisättäisiin vielä luustoa, niin saataisiin myös koiran kokoa kokonaisuudessaan kasvattaa. Unto on kuitenkin kokoineen luustoineen hyvin tasapainoinen, ja sopusuhtainen, niin kuin ihan totta.

Rotukehän jälkeen oli koirien ulkoilutus, ja seuraavaksi suuntasimme näyttelypaikan ravintolaan syömään. Olokin siinä jo pikku hiljaa koheni. Ruokailun jälkeen kierreltiin kojuja, ja ihasteltiin kaikenlaista krääsää. Tulijaisia tarttui Rinjalle, uudet näyttelyvermeet – Rescoa ja ”käärme”kaulainta. Tuo oli nyt se sen ”menolippu” näytelmiin. :D Käytiin myös BentoKronenin kojulta pokaamassa pussi BK:n lammas-riisiä, jonka kaikki oman rodun voittajakoirat sai arvostelulipukettaan vastaan noutaa. Cini-cirpana oli niin reilu, että antoi meille omansa. Monasti on ollut mielessä koklailla tämän päivän BK:n ruokia. Joskus aikoinaan sitä silloisille tessuille tuli syötettyä mutta jäi, kun ”oma” jälleenmyyjämme lopetti. Nyt on käynyt mielissä paluu merkin pariin, kenties.

Kojukierroksen aikaan sain tiedon mennä vetskuryhmiin, kierroksen päätyttyä kehät melkein jo alkoivatkin. Siime-Ritanäiti sai kunnian ja etuoikeuden korkata Rinjalle juuri ostamat uudet näyttisvermeet. Oli hienoa saada esittää edesmenneen Willen siskolikkaa ja oman eka nartun tytärtä. Vetreä ja pirteä 10-kerholainen – Onnea ”Siimelään” vielä! :)

Kotimatkalle päästiin viiden aikaan. Alkumatkasta annettiin vinkkiä maisemareitistä. ;) Sinnehän sitä sitten kurvattiin. Hienoa oli. :D Matka taittui varsin nopsaa väsyneen sekaisissa ja iloisissa tunnelmissa... Juttu luisti suuntaan jos toiseen. Takaisin kotona oltiin 18 tuntia myöhemmin siitä kun aamulla lähdettiin. Tämä päivä onkin mennyt sitten enemmän ja vähemmän laiskotellessa ja sängyn patjaa kuluttaessa. Kunnolla ylös sängystä päästiin vasta kahen aikaan iltapäivästä. :D Meni vähän myöhäseen, vai pitäneekö sanoa että aikaseen nukkumaan meno. Toistamiseen kotona oltiin jotain neljän jälkeen aamulla.

Jokunen kuvakin ois reissusta puhelimessa, kunhan vaan saa ja jaksais ne sieltä koneelle asti purkaa... Mukava viikonloppu kaikkinensa. :)